anttihalonen Ainainen yrittäjä, ei koskaan maalissa

Sipilä ja Berner puhuvat täysin pehmeitä liittyen tieverkoston ylläpitoon

  • Tulot
    Tulot
  • Menot
    Menot

Ohessa kaksi kuvaa, jotka kertovat liikenteen tulot-menot -suhteesta kaiken olennaisen. Tieliikenteen verojen tuotto vuodessa on n. 5Mrde, kun taas puolestaan tie-, rautatieverkon jne. ylläpitoon tästä menee vain 1.6Mrde vuosi. Tämä tahtoo sanoa, että suurin osa liikenteen verotuksesta käytetään budjetin tilkitsemiseen, johonkin aivan muuhun kuin se pitäisi. Toisin sanoen, rahaa on riittävästi, mutta se kohdennetaan väärin.

Katsotaan miten Sipilä tätä kommentoi: "Sipilän mukaan kaikki poliittiset päättäjät ja suurin osa suomalaisista on samaa mieltä siitä, että tieverkostomme rapautuu ja uusia keinoja asian korjaamiseksi pitää löytää. Tähän päätyi liikenneverkon korjausvelkaa selvittänyt parlamentaarinen työryhmä viime vaalikaudella ja sama todetaan myös hallitusohjelmassa.

– Toteutuessaan selvitys toisi uusien avautuvien liiketoimintamallien avulla merkittävästi lisää euroja väyläverkon investointeihin. Se avaa uusia alustatalouden mahdollisuuksia, tähän suuntaan on monissa maissa jo liikuttu."  -Verkkouutiset.

Kansankielellä sanottuna Sipilä puhuu aivan pehmeitä. Pohjimmiltaan Liikenteen verotuksen yksityistäminen johtaa tilanteeseen jossa tienkäyttömaksut nousevat joka vuosi rivakasti ja toisaalta tien ylläpitoon menee entistä vähemmän rahaa. Mikä yksityisen tahon motiivi on ylläpitää tieverkostoa, koska kansan pitää joka tapauksessa liikkua, oli kunto mikä tahansa. Keskustellaan voittojen maksimoimisesta.

Sipilä viittaa, että kuinka tähän "suuntaan on monissa maissa jo liikuttu". Se, että tähän suuntaan on liikuttu EI tarkoita, että se on automaattisesti hyvä. Ehkä ne on siellä "muissa maissa" vähän hölmömpiä?

Tässä siis mallia "muusta maasta", eli Italiasta. "Italian tieverkoston lisäksi Atlantia hallinnoi maksullisia moottoriteitä Brasiliassa, Chilessä, Intiassa, ja Puolassa sekä Rooman lentokenttiä.

Jo nopea vilkaisu Atlantian lukuihin kertoo, kuinka kannattavasta bisneksestä on kyse.

Vuonna 2015 Atlantia teki liikevaihtoa 5,3 miljardia euroa, josta 3,8 miljardia kertyi tietulleista. Yhtiön liikevoittomarginaali oli peräti 41,7 prosenttia ja nettotulosmarginaali 16,1 prosenttia. " -Arvopaperi

On se tosiaan hyvä malli ainakin osakkeenomistajille. Eli tuo 41,7% voittoprosentti tarkoittaa, että ne rahat eivät ole menossa teiden ylläpitoon.

Haisee aika kalliilta.

Ps. Jokainen aikuinen ihminen tietysti ymmärtää, että tien lisenssioikeuksien myymisestä saaduilla rahoilla vain tilkitään budjettia (ja siinä sivussa trokataan kavereille hyvä monopoli-busines). Eli hallitus jatkaa tutulla linjallaan; kustaan pakkasella housuun, hetken se lämmittää. Kohta ollaan tilanteessa jossa valtion pääomat on myyty ja jäljellä vain iso kasa velkaa, mutta sehän ei ole kohta enää Sipilän eikä varsinkaan Bernerin ongelma...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Yhtiöittäminen ei ole synonyymi sanalle yksityistäminen.
Toimintaa se kyllä tehostaisi jähmeään virastojärjestelmään verrattuna.

Käyttäjän anttihalonen kuva
Antti Halonen

Tässä tapauksessa se on. Noita teiden laskutusoikeuksiahan ollaan myymässä sijoittajille.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Niinhän sähkönmyyntikin on yksityisten laskutettavissa, vaikka kantaverkko on, ja pysyy, valtion omistamana yhtiönä.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Kerro miten se tehostaa ? Julkishallintoakin voi tehostaa poistamalla turhaa johtoa ja byrokratiaa ei siihen tarvita yhtiöittämistä.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Kaipaatko vanhaan kunnon tie- ja vesirakennushallituksen aikaan?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #7

Ajasta ei ollut kysymys vaan siitä, että asiat hoidetaan veronmaksajan kannalta tehokkaasti. Kysyin miten se yhtiöitetty laitos toimii tehokkaammin kuin nykyinen ? Eli kun Trafista tehdään Oy niin mikä muuttuu ?

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

KH: "Yhtiöittäminen ei ole synonyymi sanalle yksityistäminen."

1) Yhtiöittäminen merkitsee meille, kansalaisille veronmaksajille joiden varoilla tiet on rakennettu ja ylläpidetty, itsellemme kuuluvien asioiden katoamista yhtiösalaisuuksien taakse. Siinäpä sitä demokraattista päätöksentekoa avoimimmillaan.

2) Yhtiöittäminen yksinkertaistaa ja nopeuttaa tulevassa yksityistämistä, jos/kun poliittinen johtomme niin katsoo aiheelliseksi.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

No niin onkin. Käytännössä niin paljon on kerätty veroja autoilusta, että nykyisten lähinnä kynnöspeltoja muistuttavien teiden pitäisi olla priimakunnossa, ei tämä ole ollut rahasta kiinni. Liki 8 miljardia on veroja kerätty ja vain noin 1- 1,5 miljardia laitettu siihen, mihin pitäisi. Minkäänlaista uutta verotusjärjestelmää ei todellakaan tarvita lainkaan.

Kyseessä lieneekin "sammon" ryöstö, jos tämä idioottikansa antaa sen tapahtua ja itseänsä jälleen kerran huijattavan.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Tuo on huono vertailu. Aika rääkki tulisi sosiaaliturvajärjestelmälle, jos kaikki autoilta kerätty vero käytettäisiin vain teiden ylläpitoon. Meillä olisi huippuluokan tieverkosto, mutta ei kansalaisia, joilla olisi sitä varaa käyttää.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #8

Voihan noille ihmisille kerätä veroa muussakin muodossa kuin liikenneverkkoveroina. Minusta on irvokasta, kun kerätään nelinkertainen määrä veroja käyttöön nähden, ja sitten sanotaan, ettei ole rahaa liikenneverkkoihin. Kyllä rahaa on liikenneverkkoihin, mutta sitä ei haluta käyttää siihen, vaan varat käytetään muuhun kulurakenteeseen. Autoilu nyt vain näyttää olevan ehtymätön lehmä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Sipilä ja Berner puhuu pehmeitä

Eikö valiokunta tiedä mitä edm.paperit pitää sissällään ?

Liikenne-valiokunta
Puheenjohtaja
Ari Jalonen PS

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Varapuheenjohtaja
Mirja Vehkaperä Kesk.

-Keskustan eduskuntaryhmä
Jäsenet
Mikko Alatalo
Keskustan eduskuntaryhmä
Katja Hänninen
-Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Jyrki Kasvi
-Vihreä eduskuntaryhmä
Jukka Kopra
-Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Susanna Koski
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Suna Kymäläinen
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Mats Löfström
-Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Eeva-Maria Maijala
Keskustan eduskuntaryhmä
Jani Mäkelä
-Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Markku Pakkanen
-Keskustan eduskuntaryhmä
Jari Ronkainen
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Satu Taavitsainen
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Katja Taimela
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Ari Torniainen
Keskustan eduskuntaryhmä
Sofia Vikman
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

Opposito 5-loput hallituspuolueista.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Olen samaa mieltä, ettei uutta rahaa valtavia määriä ole tulossa merkittäviä määriä mistään muualta kuin entisestä suunnasta eli suomalaisilta autoilijoilta. Eu:n tuet ja ulkomaiset ajoneuvot ovat kuitenkin pieni osa kokonaisuudesta. Nykyiseen teiden kuntoon olisi voitu jo aiemmin puuttua, jos voimakasta tahtoa olisi ollut. Sitä ei ole ollut hallitus- eikä yhtään enempää kyllä oppositiopuolueissakaan. Sipilän puheet eivät kuvaa todellisuutta politiikkojen tahdonmuodostuksesta. Mieluummin rahaa on jaettu esimerkiksi kehitysapuun ja sosiaaliturvaan.

Kirjoittajan tavoin en usko yksityistämisen tai edes yhtiöittämisen tuovan mitään etua. Hallintorakenteen pitäminen kevyenä ja kustannusrakenteen terveenä on mahdollista myös julkisella puolella, jos tahtotila vain on riittävä. Suhtaudun erityisellä pelolla jo nykyisin julkisen vallan mm. kunnat ja valtio käyttämiin elinkaarimalleihin, joissa tehdään pitkiä tulevaisuuden taloudellista rahankäyttöä sitovia sopimuksia.

Uuden autokannan (sähköautot ym.) tulo markkinoille tietysti tulee muuttamaan verotuksen perusteita. Tätä oli ja on edelleen hyvä selvittää. Asian esittely hallituksen puolelta on toteutettu vain luokattomasti.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Erinomainen blogi, jossa on täyttä asiaa. Vanha kansanviisaus sanoo ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.” Tässä tapauksessa siitä kertoo kaksi kuvaa.
Olen muutamassa aikaisemmassa kommentissani todennut, että villakoiran ydin tässä koko hankkeessa on tämä: Tällä hankkeella pyritään kiertämään vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista 60 prosentin velkasääntöä. Nämä kuvat kertovat juuri sen, mistä tässä on kysymys. Nykyinen järjestelmä skarpattuna eli ”korvamerkittynä” on hyvä ja sitä voi parantaa, mutta se ei sovi tähän velkasäännön 60 %:n viitearvoon. Se ylitettiin vuonna 2015, viime vuonna ja kyllä se ylitetään todennäkölisesti myös tänä vuonna.
”Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2015 lopussa 63,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli yli 60 prosentin viitearvon.
Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenvaltion julkisyhteisöjen alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia ja velka enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta” (Findikaattori).

Tätä hanketta tehdessä on unohdettu (tarkoituksellisesti?) Suomen perustuslaki, joka takaa Suomen kansalaiselle vapaan liikkuvuuden ilman henkilöön kohdistuvaa valvontaa.
Maksulliset tienkäyttöoikeudet Suomen tasavallan maaperällä kohdistettuna yksityiseen autoiluun rajoittaisivat puolestaan Perustuslain 9 §:n 1. momentin mukaista oikeutta:

”Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.”

Toteutuessaan tämä hanke toisi autoilijalle ”jalkapannan” vähän samaan tapaan kuin vangille, joka on valvonnassa vankilan ulkopuolella.
Tämä hanke kaventaisi eduskunnan ja samalla kansanvallan valtaa. Se saattaisi vaarantaa jopa maamme puolustuskykyä, jossa on yhtenä peruskivijalkana pitää koko maa asuttuna.
Ihmettelen syvästi, että Kepu on tässä ”primus moottorina”. Tällä Sipilä-Berner -hankkeella itse asiassa sahataan sitä oksaa, joissa useimmat maaseudun ihmiset eli Kepun äänestäjät istuvat.

http://www.findikaattori.fi/fi/44

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Tiestön korjausvelka on viime vaalikaudella työskennelleen parlamentaarisen työryhmän laskelman mukaan 2,4 mrd euroa. Työryhmä oli yksimielinen.

Korjausvelka on syntynyt noin 20 vuoden kuluessa eli runsas 100 miljoonaa euroa/vuosi. Tuona aikana on ollut Lipposen, Jäätteenmäen, Vanhasen, Kiviniemen, Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitukset. Yksikään niistä ei ole korjausvelkaa lyhentänyt. Vasta tänä vuonna näin tapahtuu.

Jokainen em hallituksista on kerännyt liikenteeltä 3-4 kertaa enemmän veroja kuin on siihen käyttänyt. Pääosa veron tuotosta on käytetty muihin menoihin.

Jos nyt tuo 5-6 mrd euroa verotuoista ohjattaisiin LVM:n pääluokkaan ja liikenteen hyväksi, muissa pääluokissa syntyisi vastaava aukko. Liikenneverkko tulisi lähivuosina loistavaan kuntoon. Mutta miten budjetin muut menot katettaisiin?

Korotettaisiinko alv:a, työn veroa, yhteisöveroa vai mitä? Miten se vaikttaisi työllisyyteen, kulutukseen ja kilpailukykyyn? Jokainen voi pohtia.

Leikattaisiinko terveydenhuollosta, koulutuksesta, poliisilta, oikeuslaitoksesta, puolustuksesta vai mistä?

Jo kahden miljardinkin siirto liikenteen hyväksi olisi iso summa korvattavaksi veron korotuksilla tai leikkauksilla puhumattakaan 5 mrd eurosta. Väestön ikääntyminen, maahanmuutto, julkisten homerakennusten korjaukset, jne vaativat lisärahaa. Hävittäjähankintojen hintalappu olisi noin 10 mrd euroa.

Lainaa Suomen valtio saa nyt todella edullisesti. Lainarahalla on viisasta parantaa liikenneväyliä ja näin nyt tehdään.

Valtion velka on kasvanut 10 vuodessa noin 53 mrd eurosta noin 105 mrd euroon. Kasvu jatkuu edelleen leikkauksista huolimatta. Viime syksynä EU-komissio vaati selvityksen velkaantumisesta ja sen katkaisemiseen johtavista toimenpiteistä, koska 60%:n bkt-suhde ylittyi. Hallituksen vahvat toimenpiteet riittivät selvityksiksi. Mutta riittävätkö ne, jos velkaa tietoisesti kasvatetaan lisää? Olemmeko valmiit ottamaan velkaantumisen seurauksena vastaan luottoluokituksen alenemisen ja sitä seuraavan korkojen nousun? Yhden prosenttiyksikön nousu koroissa tuo valtiolle runsaan miljardin euron lisälaskun korkomenoihin. Kunnille ja yrityksille sekä kotitalouksille kasvu olisi myös tuntuva.

Nyt on syytä harkita tarkoin kaikki vaihtoehdot. Minkään torjuminen ilman huolellista perehtymistä ei ole vastuullista.

Toivon vaihtoehtoja, joissa otetaan huomioon muukin kuin velan oton lisääminen, ympäripyöreät leikkausvaatimukset ja rahojen momenttisiirrot.

Käyttäjän KystiHolappa kuva
Kyösti Holappa

Millä tavalla yhtiöittäminen tähän vaikuttaa? Rahaa tyhjästä?

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

En kirjoittanut mitään yhtiöittämisestä, vaan vaihtoehdoista nykymallille.

Jos/kun liikennehankkeisiin lisätään määrärahoja, ne ovat velkarahaa, ellei jotakin veroa kiristetä tai joitakin menoja leikata.

Yritystukia ei mikään hallitus ole leikannut puheista huolimatta.

Kaivosverosta äänestettiin vuonna 2010. Äänestin sen puolesta, mutta silloinen hallitusrintama vastusti. Viime vaalikaudella Urpilainen tai Rinne ei sitä esittänyt. Nytkään se ei sisälly hallitusohjelmaan.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Toimi, kysymyksesi laajentavat blogitekstin alaa, joten lyhyesti mainintoina:

Yhteisöveroa pudotettiin kahdesti miltei peräjälkeen. Toivottuja vaikutuksia ei kuitenkaan ole ilmennyt. Se "alkuperäinen" 26 prosenttia oli kohtuullinen ja lähellä eurooppalaista keskitasoa. Korotettakoon siis ja samalla aggressiiviseen verosuunnitteluun on puututtava, jotta ylikansalliset yritykset osallistuvat lain toteuttamiseen tässäkin.

Kaivosveroa ei ole ja Suomi on koko maailman ainoa valtakunta, joka antaa ilmaiseksi, pelkän maasta ylös kaivamisen hinnalla vain kerran nostettavissa olevan kansallisaarteensa. Australian hallitus otti muutama vuosi sitten käyttöön louhintaveron, jolla oli tarkoitus tulouttaa Australialle kolmessa vuodessa noin 8 miljardia Australian dollaria.

Tässä kaksi keinoista (lisääkin keinoja on käytettävissä), joihin hallitus voi tarttua, jos poliittista tahtoa on ja sinä voit parlamentaarikkona tehdä esityksen molemmista, jos poliittista tahtoa on.

Menneessä korjausvelan kerryttäminen pitkällä aikavälillä käytännössä kaikkien poliittisten puolueiden vuorotellen aiheuttamana on sitä itseään. Perussuomalaiset voivat tässä asiassa kunnostautua, ja hankkeen onnistuessa kannatuskäyrät ovat jotakin aivan muuta kuin tätänykyä. Tartutko haasteeseen?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

http://jariojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229851-b...

Toimi voi aloittaa huolellisen perehtymisen vaikka tuosta blogista ja myös siinä olevasta Iltalehden linkistä. Kusetus ei mene läpi.

Eihän rahaa tarvitse ohjata 5-6 miljardia, kuten sanot, vaan tuo korjausvelka 2,4 mrd€. 100 miljoonan vuotuinen käppi on helposti otettavissa kiinni, kun tehostetaan kuten selvityksessäkin oletetaan, se 20%.

Jos autoilijat ovat ainoa toimiva lypsylehmä, niin on se kumma. Yritystukien 6 % vuotuinen leikkaus tuo tavoitellun lopputuloksen myös.

Paitsi, että tuo uusi järjestely nostaa paljon kuluja, niin se on myös kirjanpitokikkailua. Jos halutaan kikkailla, niin kikkaillaan valtion kirjanpidosta pois tuo korjausvelka ja aloitetaan korjaaminen tilanteen kartoittamisella puhtaalta pöydältä. Näinhän nyt pelataan yhtiön/valtion omistusjärjestelyjen kohdalla.

Sidek Bash

Höpsis.

Pelkästään jäädyttämällä julkisen sektorin palkkamenot finanssikriisiä edeltävälle taholle säästettäisiin yli 3miljardia. Jos samaa tehtäisiin myös ylimääräisten kotimaisten maataloustukien ja yritystukien osalta lähestyttäisiin jo tasapainoa. Ne politikot, jotka eivät osaa muuta kuin jakaa jakaa veronmaksajien rahoja, unohtavat aina mainita julkisen puolen katastrofaalisen tuottavuuskehityksen, verovarojen poliittisen ja tehottoman jakamisen sekä tehottoman hallinnon aiheuttamat kustannukset.

Suomessa ei muuten ole tosiasiallisesti leikattu valtion menoja sitten Lipposen ensimmäisen hallituksen. Palveluita ja etuisuuksia kyllä leikataan mutta se ei näy viivan alla koska niillä paikataan ainoastaan muita kasvaneita menoeriä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Missä EU, siellä ongelma. Kenenkähän hokema tuo on tai siis oli, valitettavasti?

Puoli miljardia euroa liikennepolttoaineveroista tienpitoon, niin muutamassa vuodessa korjausvelka hoidettu ja jopa työllistetty maa-, silta,-sähköverkko-,....rakentajia pitkäaikaisesti. Uusia nelikaistateitä ei niinkään tarvitse rakentaa kutistuvissa liikenneoloissa.

Käyttäjän anttihalonen kuva
Antti Halonen

En ymmärrä miten tilannetta kohentaa mitenkään se, että tienkäytön "laskutus" siirretään yksityisiin käsiin. Siitähän tässä on pohjimmiltaan kyse.

Se ei ole mikään uutinen, että Suomi on elänyt yli varojensa jo monta hallituskautta, mutta mitä tulee tähän liikenne-kysymykseen; liikkumista verotetaan jo täysin yli tarpeiden ja kaiken kohtuuden eikä tällainen yhtiöittäminen ratkaise yhtään mitään.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tavallaan ratkaisee, näin saadaan kansalaiselta kupattua vieläkin enemmän. Kohta pyydetään lähettämään kaikki kulutuksesta ylijäänyt "varallisuus" liikenneverkkoyhtiön käyttöön. Sieltä rahat suhmuroidaan kaikille sopiville sidosryhmille.

Käyttäjän anttihalonen kuva
Antti Halonen Vastaus kommenttiin #22
Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

AH: "...liikkumista verotetaan jo täysin yli tarpeiden ja kaiken kohtuuden eikä tällainen yhtiöittäminen ratkaise yhtään mitään."

Muistetaan, että Berner on tullut politiikkaan käymään ja palaa liike-elämään. Lyhyt peliaikansa on käytettävä tehokkaasti ja hän ei olisi paikallaan ilman puolueensa puheenjohtaja Sipilää kuin myöskään ilman kabinetin työnjohtaja Sipilää.

Jos (ja ehkä kun) tätä yhtiömuotoista liikenneverkkohanketta ajetaan kansalais- ja asiantuntija- kuin myös *sidosryhmämielipiteestä ja ennen kaikkea kaikkien näiden perusteluista huolimatta, ja todetaan, että "pakko, ei muita vaihtoehtoja", "katastrofi edessä, ellei menetellä yhtiön perustamiseksi" tms., on kyse pienten piirien eduista ja kaverikapitalismista. Tuollaiset uumoilemani perustelut ovat rehellistä puhetta sanojiltaan, sillä he tosiasiassa tarkoittavat silloin sitä, että muutoin katastrofi (saamatta jäävien miljoonien ja italioiden tekemisen muodossa) uhkaa heitä ja lähipiiriään/sidosryhmiään, ja ilman yhtiötähän mokoma demokraattinen mallimme vikoineen saattaa jopa elää. Kuka helpon hyödyntavoittelija sellaista sietää, arvokas peliaika kun voi loppua kesken bisneksen suuunnnittelun ja toteutuksen?

* Sidosryhmistä esimerkiksi Autoliitto

Toimituksen poiminnat