anttihalonen Ainainen yrittäjä, ei koskaan maalissa

Evoluutio, meemi ja julkinen sektori

  • Evoluutio, meemi ja julkinen sektori

Richard Dawkins lanseerasi käsitteen meemi kirjassaan Geenin itsekkyys. Wikipedia tietää kertoa meemistä seuraavaa:

Meemi (engl. meme < kreik. μίμησις, mimesis) on kulttuurinen ja viestinnällinen kopioituja eli replikaattori. Esimerkkeinä meemeistä Dawkins luettelee ”sävelmät, ajatukset, hokemat, vaatemuodit, saviruukkujen ja rakennusten kaarten muodot...Dawkinsin mukaan sekä geenit että meemit leviävät riippumatta siitä, ovatko ne hyödyllisiä ihmisen kannalta. Molemmat kopioitujat ovat itsekkäitä olioita. Geenit rakentavat eliöitä elatusalustoikseen, ja näiden biologisten rakenteiden menestyksekäs kopioituminen takaa sekoittumattomien geenien siirtymisen sukupolvilta toisille. Myös meemit ovat itsekkäitä olioita, jotka käyttävät ihmisiä oman leviämisensä kulkuneuvoina.”

Meemi on siis ajatus/idea, joka "tarttuu" aivosta aivoon, puolustaa itseään, noudattaa evoluution lakeja ja sen tehtävä on säilyä hengissä, aivan kuten biologisen eliön. Joku voisi ajatella esimerkiksi uskontoja meemeinä. Ajatus on vähintäänkin vinkeä. Meemistä tuli mieleen, että voitaisiko organisaatioita ajatella myös ekosysteeminä jossa eliönä toimivat ihmiset. Eliöt taistelevat resursseista eivätkä ne välitä ekosysteemin tai kulkuneuvonsa säilymisestä.

On hyvin tunnettu tosiasia, että esimerkiksi yrityksen koon kasvaessa käy helposti niin, että myös byrokratia ja tehottomuus kasvaa. Nokian manageriportaan ja tehottomuuden palloontuminen on lähes kaikkien tiedossa, kuten myös Microsoftin. Väliporras, turhat roolit ja läski kasvaa ja näiden tehtävä on lopultakin työpaikkansa säilyttäminen. Puukotetaan toisiaan selkään, varastetaan ideoita ja norpataan lisää liksaa. Eikö juuri se ole taistelua olemassaolosta? 

Helsingin Sanomien toimittajien mukaan Suomen julkinen sektori on maailman suurin ja se työllistää noin 700,000 jantteria ja sen osuus suomen bruttokansantuotteesta on 56%. Valtiovarainministeriön budjetista voimme tiirata, että esimerkiksi verotuksen pyörittämiseen menee lähes 700Me. Siis verojenkeräämiseen tämmöisessä tuppukylässä menee rutkasti yli puolimiljardia! Kuolevia kuntia tekohengitetään lähes yhdeksällä miljardilla. Sitten tiukan paikan tullen nirhaistaan 100 milliä lapsilisistä? Järjen kanssahan tällä touhulla ei ole enää mitään tekemistä, mutta joku selityshän hommalle täytyy olla, koska asiat ovat harvoin täysin satunnaisia. Johdonmukaisen toiminnan taustalla täytyy leijua logiikka.

Tästä päästään pelottavaan ajatukseen, että julkista sektoria voitaisi ajatella eliönä, jonka ekosysteeminä on Suomi ja sen geeneinä työntekijät. Tai vaihtoehtoisesti voidaan ajatella, että julkinen sektori itsessään on ekosysteemi ja työntekijät eliöitä, jotka kamppailevat resursseista.  Yhtä kaikki, eliön elämäntehtävä on lopultakin hengissä säilyminen, eli taistelu resursseista eikä se murehdi oman olemassaolon hyödyllisyyttä ekosysteemissä. Ihmisen psykologia toimii sillälailla vinkeästi, että ydintajunta ajaa jantterin toimimaan oman edun mukaisesti, mitä tahansa se onkin, ja järki sitten järkeistää nämä asiat ja toimet tietoiselle mielelle. Aika harva työntekijä miettii, että kylläpä tämä on hyödytöntä hommaa, täytyypä irtisanoutua ja etsiä rakentavampaa toimea.

Suomen julkinen sektori on valtava hirviö, jonka me olemme antaneet syntyä. Tämä hirviö rouhii mahaansa kaikki resurssit, jotka se saa kaapattua itselleen. Suomen julkisella sektorilla on muskelia - siellä on aika monta äänestäjää ja tähän kun lisätään se, että julkinen sektori on määritelmällisesti lähellä valtiota, sen osa, niin se on aikamoinen vastustaja.

Satamiltsiä lapsilisistä eikä penniäkään julkiselta sektorilta? Itsekäs olio on ahnas ja sen leuoissa jauhaantuvat niin lapsiperheet kuin vanhukset.  Tähän kaikkeen kun lisätään se, että äänestäjillä ei ole todellista valtaa, alkaa tilanne tuntua toivottomalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Molemmat kopioitujat ovat itsekkäitä olioita. Geenit rakentavat eliöitä elatusalustoikseen, ja näiden biologisten rakenteiden menestyksekäs kopioituminen takaa sekoittumattomien geenien siirtymisen sukupolvilta toisille. Myös meemit ovat itsekkäitä olioita, jotka käyttävät ihmisiä oman leviämisensä kulkuneuvoina."

Näinhän Dawkins kirjoitti. Geenien ja meemien rinnastus ei oikein toimi, sillä geenit ovat elollisia olioita, meemit eivät. Meemit eivät siis voi olla "itsekkäitä olioita". Tämä metafora ei ole juurikaan hyödyllinen, sillä se mekanisoi ihmisen, joka näitä meemejä levittää. Olisi siis keskityttävä ihmisten ja ihmisryhmien käyttäytymiseen, eikä elottomiin meemeihin.

"Tästä päästään pelottavaan ajatukseen, että julkista sektoria voitaisi ajatella eliönä, jonka ekosysteeminä on Suomi ja sen geeneinä työntekijät. Tai vaihtoehtoisesti voidaan ajatella, että julkinen sektori itsessään on ekosysteemi ja työntekijät eliöitä, jotka kamppailevat resursseista. Yhtä kaikki, eliön elämäntehtävä on lopultakin hengissä säilyminen, eli taistelu resursseista eikä se murehdi oman olemassaolon hyödyllisyyttä ekosysteemissä."

En usko tämänkään metaforan toimivan, siis tuottavan mitään kovin hyödyllistä oivallusta organisaatiokäyttäytymisen ymmärtämiseen. Eliöt ovat hyvin alkeellisia olioita, mutta vaikka ihmisissäkin on vaistonomaisia käyttäytymispiirteitä, he ovat sentään henkisiä, ajattelevia olentoja - mikä on syytä ottaa huomioon.

Käyttäjän anttihalonen kuva
Antti Halonen

Minusta kyse ei ole metaforasta, vaan konseptista/teoriasta - ideat noudattavat evoluution lakeja. Minusta se on nerokas ajatus.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Yhteiskunnalliset lainalaisuudet eivät ole biologisten prosessien kaltaisia. Minusta evoluution käsite olisi syytä rajoittaa biologisiin kehitysprosesseihin harhakäsitysten välttämiseksi.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #6

Evoluutio prosessina ei ole sidottu pelkästään biologiaan. Aina kun tapahtuu jonkinlaista kopioitumista, muuntelua ja valikoitumista paremmin ja huonommin pärjääviin, niin evoluutio astuu kehiin. Oli kyse sitten euroviisuista, ötököistä, pikaruokaketjuista, tietokoneviruksista tahi kilpahevosten jalostuksesta.

Kopioituminen voi olla koulussa oppimista, bakteerien jakaantumista tahi tietokonevirusten leviämistä internetissä.

Muuntelu voi olla satunnaista geenien virheellistä kopioitumista tai vaikka tarkoituksellista lakien säätämistä eduskunnassa.

Valikoituminen sitten voi tapahtua luonnonolosuhteiden tai toisten eliöiden aiheuttamina kuolemina, yritysten konkursseina tai kasvinjalostajan tarkoituksellisena risteytettävien kasvien poimimisena.

Menetelmällä ei ole väliä, evoluutiota tapahtuu aina kun prosessi kopioituminen, muuntelu ja valikoituminen on läsnä.

Erilaiset yhteiskunnat ja kulttuurit jakaantuvat, yhdistyvät, kopioituvat, muuntelevat ja menestyvät tahi kuihtuvat ja rakentuvat taas raunioista uudestaan. Minusta se on evoluutiota.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

DNA:n informaatio on aivan erilailla toimivaa kuin aivoihin koodantunut.
Ihmisen oppimisprosessi ei perustu vain kopioimiseen vaan ihminen voi päässään luoda ennennäkemättömän muodon tai tuottaa uutta tietoa.
Ihminen tuottaa oman toimintansa päämäärän, eikä vaan valikoi vaihtoehdoista tai muuntele entisiä tuotteita

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #10

Tämä totta, ihminen matkii, kokeilee uutta, simuloi mielessään todennäköisiä lopputuloksia ja valitsee mielestään parhaan vaihtoehdon. Sattuma tulee myös mukaan, kun monimutkaisessa todellisuudessa kaikkea ei voi ennustaa. Kulttuurievoluutio onkin vahvasti päämäärähakuista, pyritään johonkin toivottuun lopputulokseen. Satunnaisuus ja monimutkaisten systeemien ennustamattomuus vaan sotkee suunnitelmia. Ei mene kuin Strömsössä, kuten vaikka hallituksen toiminnasta voidaan havaita.....

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Miten käy jos arkkitehti suunnittelee talon sattumanvaraisesti?

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #12

Ei pelkästään sattumanvaraisesti. Alkuperäinen arkkitehti asui ehkä luolassa, sitten joku esi-isä arkkitehti keksi rakentaa jotain luolaa muistuttavaa suojaksi säältä. Sitten sukupolvi sukupolvelta ja talo talolta pienien parannusten ja yrityksen ja erehdyksen kautta päästiin tähän päivään.
Ei se niin monimutkaista ole.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Sinulla on väärä käsitys arkkitehtuurin historiasta. Oikeassa olet kuitenkin siinä että joku on keksinyt kaikki innovaatiot.
Yksikin sattumanvarainen virhelaskelma voi olla kohtalokas, mitä on nähty hallien kattojen romahduksissa.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #14

Miten niin väärä käsitys? En ny tiedä mitä niin väärin ajattelin? Enempi kirjoitin kyllä arkkitehtuurin esihistoriasta. Huonoimmin rakennetut mökit happanee ja sortuu ja parhaiden rakentajien opit leviää ja lisääntyy. Lait ja asetukset tiukkenee ja tarkentuu ja huonot arkkitehdit saa kenkää ku mökit romahtelee. Kulttuurievoluutiota.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Kuten monet muutkin taiteen ja tieteen alalla kehitys on tapahtunut välillä suurina harppauksina.
Ihminen muuttaa työnsä tuotteita muullakin tavoin kuin yrityksen ja erehdyksen kautta.
Biologisessa evoluutiossa kukaan ei ole suunnitellut uudet lajit etukäteen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

En ole sellaista kehitystä huomannut viime aikoina. Onko enää edes mitään suomalaista arkkitehtuuria?

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Suomen julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan 56,7 prosenttiin vuonna 2012.
Luku kuvaa sitä, kuinka paljon rahaa julkisen sektorin kautta kulkee. Maiden väliseen vertailuun se soveltuu huonosti, sillä yhteiskunta on organisoitu eri tavalla eri maissa. Esimerkiksi eläkkeet ovat joissakin maissa enimmäkseen yksityisen sektorin hoidossa. Suomessa ne lukeutuvat suurelta osin julkisen sektorin tuloihin ja menoihin.
Yksinkertaisin mittari julkisen sektorin koon selvittämiseksi lienee työntekijöiden määrän tarkastelu. Vuonna 2012 Suomessa 24,3 prosenttia kaikista työllisistä oli julkisen sektorin palveluksessa.
Kunnille on tullut lisää tehtäviä esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa, mikä on kasvattanut julkisen sektorin työntekijöiden määrää 1970-luvulta tähän päivään. Suurimmillaan suhdeluku kävi lamavuonna 1994, jolloin julkinen sektori työllisti Suomessa 26,9 prosenttia kaikista työllisistä. Viime vuosina luvussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Kun julkisen sektorin työntekijöiden suhteellista lukumäärää vertaillaan eri OECD-maiden kesken, Suomi on kärkipäässä, muttei kaikkein korkeimmalla. Esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa julkinen sektori työllistää suhteessa enemmän ihmisiä kuin Suomessa.

Lähde: YLE-uutiset 31.1.2014

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei tässä meemeiksi nimitetyt muodot, tartu aivoista aivoon jonkun viruksen tavoin vaan oppimisen kautta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nuo luvut julkisen sektorin osuudesta BKT:stä ei taida enää pitää paikkaansa kun BKT:n laskentaperusteet vastikään muuttuivat.
http://www.stat.fi/til/ekt2010

Käyttäjän PasiHurri kuva
Pasi Hurri

Näin se menee, on kauhistuttavaa katsoa miten julkista hirviötä vain kasvatetaan ja paapotaan. Kun siellä joku mokaa, ei syy suinkaan ole työntekijän vaan mystisesti koko kollektiivin, ei siis kenenkään. Paijausta, saikkua jne, vaikka rahaa palaa miten paljon.

Toimituksen poiminnat